Pienen ikäni, sen kohta 40 vuotta, olen ollut aina ylipainon puolella.
On ollut kausia että olen painanut vähän vähemmän, ja kausia että olen painanut vähän enemmän.

Ensimmäisen kerran havahduin raskausaikana, kun sain raskausdiabetes-diagnoosin. Sain painoa pudotettua synnytyksen jälkeen, mutta edelleen olin ylipainoinen. Toinen raskaus meni samalla kaavalla. Elämääni ei mahtunut perhe-elämän lisäksi juurikaan muuta, joten painoa alkoi jälleen kertyä. Asiaa ei auttanut että lähdin tekemään 3-vuorotyötä ja arkirytmi oli mitä oli.
Siihen päälle sitten tuli sisaren yllättävä kuolema, läheisen vakava sairastuminen ja avioero.
Paino huiteli omilla lukemillaan, pahimmillaan painoa oli 94kg.

Kun sitten vihdoin päivä alkoi paistamaan tähänkin risukasaan, sain painon ensi kertaa lasten syntymän jälkeen siihen pisteeseen missä oli ihan hyvä; 74kg! Harrastin aktiivisesti kuntosalia ja salibandya, ja se alkoi näkyä positiivisesti myös ulkokuoressani.
Ja sitten, yllätys yllätys, aloin seurustella :D Paino nousi nopeasti 10kg, ja siihen se nyt sitten on jämähtänyt. Samoin jämähdin minä, kun oikeastaan kaikki muu paitsi työssäkäynti jäi...

Tällä hetkellä arki kuluu opiskellessa, töitä tehdessä ja lasten kanssa elosta nauttiessa, menossa mukana myös koiraherra, joka pitää huolen että ulkoilla täytyy!
Mutta, sitä eloa hidastaa ylipaino. Ja sille olen nyt päättänyt tehdä jotain.

Tavoitteeni ovat pieniä; ensimmäinen tavoite on päästä alle 80kg:n painoon.
Ja kuntosali, sinne palan halusta jälleen päästä!

Saas nähdä miten tämän Muijan käy!